Muutama viikko sitten ystäväpiirissäni käytiin keskustelua toisen Instagram-tilin luomisesta henkilökohtaisen tilin ohelle. Ystäväni työskentelee markkinointitoimistossa art directorina ja haluaisi tuoda omaa visuaalista osaamistaan esille myös sosiaalisessa mediassa. Aihe osui itseäni lähelle, sillä olen juuri aloittanut harjoittelussa Someta Duuniin –hankkeella ja teen hankkeen aihepiirin tiimoilta kandidaatin tutkielmaa. Totta kai koskettaahan aihe ystäväni kautta! Keskustelua käytiin niin oman henkilökohtaisen profiilin erottamisesta “työprofiilista” kuin profiilin nimestä. Ystäväni perusteli kahden erillisen käyttäjätilin luomista oman yksityiselämän ja ammatillisen minän erottamisella. Profiilin nimestä emme päässeet yhteisymmärrykseen. Keskustelussa kuitenkin nousi esiin, että nimeä enemmän väliä on profiilin sisällöllä eli millaista materiaalia laittaa maailman ihailtavaksi ja kuinka löytää oikea yleisö.
Me itse pystymme vaikuttamaan siihen, millaista sisältöä laitamme internetiin. Jokainen omalla tavallaan kertoo ja luo tarinaa itsestään sekä omista kiinnostuksen kohteistaan sosiaalisessa mediassa. Parhaimmassa tapauksessa tällaisen sisällön pystyy valjastamaan urakehityksen hyötykäyttöön. Kuvittele tilanne, jossa työnantaja laittaa nimesi hakukoneeseen ja löytää kuvan hämärästä illanvietosta. Tai vastaavasti nimesi kautta löytyy osallistumista keskusteluihin ja mahdollisesti tiedollisen sekä taidollisen puolen esille tuomista. Molemmat ovat osa elämää, mutta millaista kuvaa haluamme luoda itsestämme maailmalle on meidän käsissämme. Sisällön tuotanto on keino luoda kuvaa ammatillisesta minästä ja omasta osaamisesta. Hyvällä ja toimivalla sisällöntuotannolla pystyy rakentamaan omaa henkilöbrändiä.
Markkinoinnin ja yritystoiminnan puolella sisältömarkkinointi on jo tuttua kauraa alan ammattilaisille. Sisältömarkkinointi on nimensä mukaisesti sisällöllä eikä tuotteella markkinointia. Kuinka sisältömarkkinointi voitaisiin tuoda lähemmäs muuttuvia työmarkkinoita ja työnhakua? Työnhaussa tuotteena toimii oma osaaminen ja asiantuntijuus. Haasteena onkin luoda sisältöä, jonka avulla saa oman osaamisen näkyville yleisöä kiinnostavalla tavalla. Ja aluksi on hyvä ottaa tavoitteeksi uskaltautua mukaan keskusteluun.
Sisältöä voi luoda monella eri alustalla ja eri sovelluksessa, internet on vain rajana. Ja uskon jokaisen löytävän oman keinonsa tuoda asiantuntijuuttaan esille. Toisille se voi olla yksinkertainen somepostaus, kun toiset taas innostuvat visuaalisesta videoiloittelusta. Muodolla ei ole niinkään suurta merkitystä, sillä hyvin editoitu ja visuaalisesti näyttävä videokin voi jättää kylmäksi, jos sisältö ei ole kunnossa. Milloin viimeksi saadessasi lahjan kiinnitit pitkään huomiota käärepaperiin? Niinpä. Sisältö ja ajatus ratkaisevat.
Yksinkertainen postaus voi herättää laajempaa keskustelua. Ja se on juuri se, mitä sisällöntuotannolla haetaan. Keskustelua, vuorovaikutusta, verkostojen aktivoitumista ja näkyvyyttä. Ei pelkästään riitä, että jaksaa ottaa kantaa ympärillä vellovaan keskusteluun tai kirjoittamalla itseään kiinnostavasta asiasta. Täytyy ottaa huomioon se tosi seikka, että me emme liiku sosiaalisessa mediassa yksin. Tavoitetilana on, että tuottamamme ja jakamamme sisältö kutsuu muitakin osallistumaan keskusteluun. Jos kutsumme muita mukaan, on meidän vastuulla aktiivisesti osallistua vuorovaikutukseen. Emmehän me arkisessa keskustelussakaan heitä ajatusta ilmoille ja lähde kävelemään pois. Keskusteluun osallistuminen vaatii meiltä huomiota ja aikaa – niin kasvotusten kuin verkossakin. Aktiivinen osallistuminen saattaa myös parhaassa tapauksessa opettaa meitä itseämme ja auttaa näkemään uusia näkökulmia asiasta.
Blogitekstin kirjoittaja Vili Moisio on kolmannen vuoden ohjauksen opiskelija Itä-Suomen yliopistosta. Sivuaineena hän lukee kauppatieteitä, tarkemmin markkinointia ja johtamista. Vapaa-aika kuluu ystävien, kahden koiran ja sosiaalisen median parissa. Blogi on tehty osana harjoittelua Someta duuniin -hankkeella.
