Olen tutustunut portfolion tekoon kuluvana syksynä. Miksi vasta nyt? Minulla on takanani opiskelua ammattikorkeakoulussa jo yli kaksi vuotta. Portfolion aloittaminen on tuntunut työläältä. Se on ollut asia, jonka teen sitten joskus. Sitten kun on pakko. Sitten kun oikeasti tarvitsen portfoliota. Sitten kun olen valmistunut ja haen oikeasti töitä.
Tein ensimmäisen oman portfolioni tänä syksynä Kyvyt.fi-alustalle. Tein portfolioni ajatellen työnhakua. Siitä tuli itselleni käyttökelpoinen CV:n lisä. Se on monipuolinen tapa esittää omaa osaamistaan. Portfolioon saan paljon asiaa muutamalle sivulle. Tässä ovat apuna helppokäyttöinen alusta, mahdollisuus muokkauksiin ja erilaisten materiaalien lisäämiseen. Tekeminen oli suhteellisen helppoa ja nopeaa sen jälkeen, kun olin tutustunut alustaan.
Osana samoja opintoja olen myöhemmin tutustunut portfolion tekoon monipuolisemmin. Yhtenä kirjana luin Anneli Niikon teoksen Portfolio oppimisen avartajana vuodelta 2000. Kirja avarsi omaa käsitystäni portfoliosta. Huomasin, että portfolion teossa olen ottanut vasta ensiaskeleet.
Mielenkiintoisin oivallukseni oli portfolion tekemisen prosessi, joka on jatkuva. Portfolio ei ole koskaan valmis. Onneksi sähköisessä muodossa portfolion muokkaus erilaiseksi tarpeen mukaan ei vaadi koko portfolion uudelleen tekemistä. Vaikka kaikki on tallessa, kaikkea materiaalia ei tarvitse käyttää eikä näyttää aina. Tarvittavat asiat voi nostaa esiin silloin, kun ne sopivat tarkoitukseen.
Alla olen kuvannut mukaillen portfoliotyöskentelyn spiraalin. Alkuperäinen portfoliotyöskentelyn spiraali on kuvattu Anneli Niikon teoksessa. Portfolion tekijä palaa uudelleen ja uudelleen materiaalin pariin, arvioiden ja asettaen tavoitteita jo tehdyn perusteella.
Kuvio 1. Portfoliotyöskentelyn spiraali (mukaillen Niikko 2000, 73 )
Pidän kovasti portfoliosta näin kuvattuna. Oma portfolioni ei olekaan vielä valmis, vaikka niin jo hetken luulin. Tuntuu lohdulliselle oivaltaa, että oppiminen ja kehittyminen ovat vielä kesken. Voin katsoa portfoliotani tänään, ja jatkaa tästä eteenpäin. Portfolio, jota muokkaan ensi vuonna tai ensi kuussa, tulee olemaan jo vähän erilainen.
Kirjan kirjoittamisen aikaan vuonna 2000 portfolion yleisin tekotapa oli todellakin kirjaimellisesti portfolio: salkku, fyysinen kansio. Portfolio on tapa kerätä omaa osaamistaan yhteen paikkaan, dokumentoida materiaaleja ja reflektoida oppimistaan. Kuinka paljon helpompaa portfolion teko onkaan vuonna 2017!
Sähköisessä muodossa ja sopivalla alustalla materiaaleja voi tallentaa, koota yhteen, ryhmitellä uudelleen, poistaa, päivittää, muokata, jakaa… Portfolion teko on mukavampaa ja helpompaa näin! Itse vain ihmettelen, miksi en aloittanut aikaisemmin?
Lähde:
Niikko, A. 2000. Portfolio oppimisen avartajana. Tampere: Tammi
Portfolion olemusta ja tekoa pohtii Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelija Pia Soininen, joka syyslukukaudella osallistui kokeiluun, jossa opiskelija toimi toisten opiskelijoiden vertaisohjaajana portfolion aloittamiseksi.
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.