”Se ei uskalla painaa julkaise”, on toteamus, jonka kuulin viimeksi eilen. Syyksi selvisi se, että: ”kaikki näkee ja sit se vaikuttaa tyhmältä.” Miksi verkossa esiintyminen koetaan vaikeaksi ja miksi läsnäoloa ja vuorovaikutusta verkkoympäristöissä vältellään tämän takia? Mikä verkossa on pelottavampaa, kuin kasvokkain puhumisessa? Jännittääkö se, että verkossa sanoista jää jälki? Toisaalta toisille ”verkossa huutelu” on helpompaa, kuin kasvokkain kohtaaminen. Miksi? Miten verkossa pitäisi olla?
Verkkovuorovaikutuksen aloittaminen voi olla ensimmäistä kertaa verkossa läsnä olevalle hankalaa, mutta vuorovaikutus helpottuu kerta kerralta. Työelämäliitännäisissä asioissa oman asiantuntijuuden ja mielipiteiden jakaminen sekä sanoittaminen saattaa alkuun olla jännittävää, mutta mitä enemmän sitä tekee, sen luontevammin kommunikointi sujuu. Vuorovaikutustilanteiden avaaminen helpottuu ja niin sisältöjen kuin kontaktienkin ylläpitäminen – ja kasvattaminen – muuttuu samantyyppiseksi toiminnoksi kuin normaali puhuminen ja uusien ihmisten tapaaminen kasvokkainkin. Ja jos puhuminen tuntuu paljon helpommalta, kuin kirjoittaminen, voihan verkossa kommunikoida myös videoiden välityksellä. Ja eikö ole hienoa, että verkossa kaikki viestijät – niin huippuasiantuntijat, kuin vasta uraansa aloittelevatkin – ovat tasavertaisia ja saavat äänensä kuuluviin!
Joissain kanavissa on luonteva käydä kevyttä small talk -tyyppistä keskustelua ja toisissa taas painotutaan kantaaottavuuteen tai esimerkiksi ammatilliseen asiantuntijuuteen. Kanavissa esilläolossa hyvänä analogiana toimii ”maassa maan tavalla” -sanonta, eli kanavassa kanavan tavalla. Erilaisiin kanaviin ja niiden tapoihin voi luontevasti tutustua itse kanavilla alkuun vain seurailemalla tai sitten vaikkapa Googlea hyödyntäen. Työelämän ja urataitojen näkökulmasta on vaikea luetella kanavia kattavasti, sillä näissä on vain mielikuvitus rajana. Tärkeimmistä työelämään jollain tasolla kytkeytyvistä somekanavista mainittakoon kuitenkin ainakin LinkedIn, Twitter, Facebook, Instagram ja esimerkiksi erilaiset blogit tutustumisen arvoisina. Näissä kanavissa voit tuoda omaa osaamistasi ja asiantuntijuuttasi esille monin eri tavoin ja monesta eri näkökulmasta. Voit verkostoitua, hakea tietoa ja vaikkapa vaikuttaa tärkeäksi kokemiisi asioihin. Kaikki tämä tuo myös näkyvyyttä työelämätoimijuudessasi, mikäli niin haluat.
Kokeile eri alustoja rohkeasti ja makustele, mikä juuri itsellesi sopisi parhaiten. Kaikkialla ei tarvitse olla läsnä, mutta kannattaa olla jossain. Niirasen Hennan toteamusta Sometaduuniin-henkilöbrändiluennolla mukaillen: rakenna oma digitaalinen minäsi sen näköiseksi, kuin itse haluat sen olevan.
Voit itse lähteä kasvattamaan verkkovuorovaikutusosaamistasi ja -pääomaasi osallistumalla vaikkapa Someta Duuniin -verkkotapahtumaan Slack-alustalla 15.4.-3.5. Tapahtumassa voit verkostoitumisen lisäksi kasvattaa omaa ammatillista osaamistasi monin tavoin, tai voit vaikkapa rekrytoida osaajia yritykseesi tai tulla itse rekrytoiduksi. Omalta kotisohvaltasi ja silloin, kun sinulle parhaiten sopii. Rekisteröidy tapahtumaan täällä: https://www.lyyti.fi/reg/sometaduuniin.
Tavataan Slackissä!
__________________________________
Kirjoittaja, Tiina Nilsson, on työelämäpalveluiden suunnittelijana TAMKissa ja toimii Sometaduuniin-hankkeessa työelämän ja viestinnän asiantuntijana.
